Qajartorneq

Kalaallit Nunaanni najugaqalersut siulliit ullutsinnilu misigisassarsiorlutik sapiisertartut ulluinnarnilu pinngortitami misigisartakkat kulturikkut atassuteqaatigaat qajartorneq.

Qajaq avataasiuut kalaallit nunaanni atorneqalerpoq

Qajaq assartuutitut piniutitullu Issittumi atorneqaleqqaarpoq, kangimullu siaruaakkiartornerani Kalaallit Nunaanni najugaqalersut siulliit, ukiut 4000it sinnerlugit matuma siorna tamaani nunasisut atugaralugu.

Qajartorsinnaaneq Kalaallit Nunaanni ulluinnarni inuuniarnermi piniarnermik kultureqarnermut ima qitiutitsigilerparput, allaat ulloq manna tikillugu inuiattut naleqqussallaqqinnitsinnut kulturikkut ilisarnaatigilluarlutigu.

Nunami tamarmi qajaq atorneqarpoq

Nunatsinni sumi tamani qajartornermik aaqqissuisartut qaannanillu attartortitsisartut oqaluttuarput, Kalaallit Nunaannut takornariartartut qajaq alutorsaatigisaqigaat. Taakkua oqaluttuaat tusaaniarigit, ilikkagaqassajunnarsivutit. Ileqqutoqqat naapertorlugit kalaallit qaanniaat ullumikkut Avanersuarmiunerusoq piniarnermi atorneqartarpoq, qajarlu avataasiut nutaaliaq sineriammi tamani qaninnerusumut ungasinnerusumullu atorneqarnerusarluni.

Pinngortitap qanilluinnarnera, immap qaavata attuumanera, akuttoqatigiiaartumillu paariartarneq kiisalu nammineq talit atorlugit angalasinnaaneq, ullutsinni ulluinnarni tupinnartumik misigisaqarusullutalu misigisassarsiorluta sapiiserusuttarnitsinnut tulluartuusoq nassuerutigisariaqarpoq.

Alutorsaatigineqartunut aamma ilaapput Ilulissat, arferit, puisit, timmiarpassuit, illoqarfiit nunaqarfiillu kiisalu sineriak allanngorartuarluni issittumiineq immikkut misigisaqarfiutippaat, taamatullu angalasut ilaannut angalaqatit katerisimaaqatiginissaat aqqutaani pinngortitap misigisaqarfiginissaanitulli pingaartigisarpoq.

Sapiiserlutik misigisassarsiortuniit illoqarfiit pingaarnersaannut utikattunut

Anori silalu apeqqutaatillugit avatangiiserput tamanut ammajuaannarluni orninneqarsinnaajuaannarmat qujagisariaqarparput, kiisalu avatangiisinut akisussaaffilittut timaaniinnermilu malittarisassat nalinginnaasut malikkaanni, sumiluunniit unilluni tammaarsimaartoqarsinnaalluni.

Kangerlunni ilaatigut qummut sivingaqisunik innaqarpoq, arlaannili tammaarsimaarfissaqqissumik nassaaruit qanittumi allanik inoqarnissaa qularnarluni. Maanilu oqaraanni ’qanittumi’, takusinnaasat – taakkualu ungataat – pineqartarpoq”.

Kalaallit Nunaannili qajartorniaraanni avinngarusimasumi kangerlummiittariaqaranilu pissutsit sapiisernartut atortariaqanngillat. Ilisarisimasatta ilaat Nuummiit Qinngorpumut qaannamik ikaartarput, ukiullu tamaasa aasaanerani illoqarfiit talittarfiini meeqqat kinngusaqattaarnermik sungiusartarput, umiarsuillu takornariartaatit tikikkaangata qaannamik takutitsisoqartarluni, takornariatulli uagutsinnut takorannersumik.

Qajartortitsisartut

Tunu

▪ Ittoqqortoormiit

▪ Tasiilaq

Kujataa

▪ Qassiarsuk

▪ Qaqortoq

▪ Narsarsuaq

Destination Arctic Circle

▪ Kangerlussuaq

Qaannanik attartuisarfiit

▪ Nanortalik

▪ Aasiaat

Fly fishing equipment in South Greenland. Photo by Mads Pihl - Visit Greenland

Sukisaarsaatigalugu alisariarneq

Kalaallit Nunaanni eqalunniarneq tassaavoq nalunnginnittunut narrutuunullu tulluartoq. Tamannami inuilaarsuarmik misigisaqarusuttunut, avinngarusimasumi qaqqat qooruini kuunni innarlerneqarsimanngitsuni sukkasuumik ersaarissumillu kuuttuni aalisarfissatsialaavoq.

Walking in the land road in the summer in south Greenland. Photo by Aningaaq R Carlsen - Visit Greenland

Pisuttuarneq

Timaata isorartoorujussuarmi qaqqat inngissui tatsillu qillarissut, illoqarfiliornerit ajortinneqarnikuunngillat. Oqakkajuppugut; pinngortitamut qanittumi illuliortaraluarluta silamiinneq ilutsigut pilluarnarnerpaatipparput.

Nuuk Art Museum director Nivi Pedersen talks about the Kimik exhibition with visitors. Photo by Rebecca Gustafsson - Visit Greenland

Katersugaasiviit

Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit iserlugit soorlu ulluni nutaaliani oqaluttuarisaanermi kulturit eqqumiitsulioriaatsillu qimerloorneqarsinnaapput.