Oqakkajuppugut; pinngortitamut qanittumi illuliortaraluarluta – illoqarfiillu pikialaarfiugaluaqisut – silamiinneq ilutsigut pilluarnarnerpaatipparput. Taamaammammi aamma qanorluunniit sapernartigisumik pisuttuartoqarsinnaammat assigiinngitsorpassuarnik periarfissaqarpoq.
Pisuttuarneq
Pinngortitatta nukittussusaa inunnit qaangerneqanngitsuni kingullersaavoq
Nunap timaa isorartooq matutsinnut kasuttorpoq qaqqalli inngissui tatsillu qillarissut illoqarfililiornernit ajortinneqarnikuunngillat.
Taamaammat pisuttuarfissiat atuarlugit qaqqat qaavitigut isikkiviit kusanartut isiginnaassanerlugit, imaluunniit allat tummarsimanngisaatigut ingerlaassanerlutit nammineq aalajangersinnaavat.
Pinngortitaq naamajuk
Nunatsinni pisuttuartilluni kiffaanngissuseqarnermik misiginerup kimittussusaa assissaqanngilaq.
Pisuttuarfissiatigoorluni illuatungaani qaarsuinnaat illuatungaanilu naasunnguit tungujuartut takusinnaallugit, taava Kalaallit Nunaanni pinngortitami angeqisumi, ukiuni tuusintilinni inunnit attorneqarnikuunngitsutigut ingerlaarluni paasinarpoq. Ulluinnarni suliassat aqquserngillu ulappuffiit eqqarsaatigiunnaaraanni, taava nipaannerup tusaanissaanut eqqissinissamut kiffaanngissuseqarnartarpoq. Maani eqqissiivilluni qasuersaartoqarsinnaavoq!
Kalaallit Nunaanni pisuttuaraanni siku sumi tamaani takussaavoq, Nunatsinnilu pinngortitamut ilisarnaammik immikkut tipigilluni. Tikka tunguarnippoq nukissaqartitsilluni, ”issi” tipeqarsinnaappat taannaassaaq. Sermersuup eqqaani pisuttuaruit, iigartartup eqqaani tammaarsimaaruit imaluunniit qaqqap iigaani issiaarlutit kangerluk sikorasaartoq alutorsaatigigukku, tikka taanna Kalaallit Nunaanni pisuttuarnermik immikkuullaritsitsisoq naamasassaavoq.
Kikkunnut tamanut pisuttuarfissiat
Kalaallit Nunaat Europatut killertut angitigaaq, innuttaasulli tamatta europami arsaattarfimmi angisuumi ataatsimiissinnaalluta. Timaa angeqimmat killeqanngiusarluni, pisuttuarfissiat imminut naleqquttut aqqutiginngikkaanni nammineq aqqutigerusutakkoorsinnaaneq iluarusunnartut ilagaat.
Qanorluunniit sapernartigisukkut Kalaallit Nunaanni pisuttuartoqarsinnaavoq, ungasissumukarusuttunut pisuttuarfissaqarlunilu sapernaannerusunik ulluinnarlugu pisuttuarujoorfissaqarpoq. Nunap qaffasissusaa assigiinngitsoq atuarlugu pisuttuarfiit akunnialunni atuakkit, pinngortitap qimerloornissaanut piffissaqarluarlutit aamma pisuttuarnerit sivitsorsarlugu, timaaniit sineriammut pisussinnaavutit.
Kalaallit Nunaanni pisuttuartut immikkut pissanganartorsiorusuttut isikkivigissumillu takorusuttut, qaqqat arlaata inngianukaannarsinnaapput. Qummukaarujoortillutit takusinnaassavatit tuperfiit angallatilluunniit milliartuinnarluni toornerinnanngortoq, qilallu tungutsorissoq attorsinnaalersutut qanillilersorinarluni.
Pisuttuarfissat pitsaanerit
Kujataani illoqarfiit nunaqarfiillu akorngitigut pisuttuarfissarpassuaqarpoq, qallunaatsiaat Kalaallit Nunaanni najugaqarnerisa oqaluttuassartaannut ilaatigut atassusiisumik. Qallunaatsiaat naasorissaasut illukui oqaluffiisalu toqqavii nunami naggorissumi pisuttuarluni takussaapput.
Qaasuitsup killeqarfiata eqqaani Kalaallit Nunaanni pisuttuarfissat pitsaanerpaat ilaat, sermersuarmiit sineriammut, tusaamaneqarluartoq Arctic Circle Trail aqqusaarlugu pisuttuarfigineqarsinnaavoq. Sapaatip akunneri marluk inorlugit tamaani nunap isikkui assigiinngitsut tatsillu aqqusaartorneqarsinnaapput.
Avannaani Ilulissat Kangerlua pisuttuarfigissallugu kusanarluinnarpoq. Kangerluk sinerlugu pisuttuarsinnaavutit imaluunniit iigartartup qanittuani tammaarsimaarsinnaallutit. Neriorsorpatsigit; ilulissat isikkui nipaallu qaqugumut puigornavianngilatit.
Allaanerusumik misigisaqarusukkuit Tunumi pisuttuarsinnaavutit, taavani qaqqat portunerullutillu pinngortitaq kitaaniit peqqarniinnerusarpoq. Tasiilap ungatinnguani qaqqap qaavanukarit imaluunniit alianaaqisukkut Blomsterdalikkut pisuttuarit.
Nunarsuatsinni kangerloqarfiit annersaata tullianiippoq Nuuk, Kingittorsuarmut imaluunniit illoqarfimmut qanittumi Isikkivik pisuttuarluni ornitassarpassuit ilagaat, aammali kangerlummi tikinneqanngisaannartut pisuttuarfigineqarsinnaallutik.
Paasissutissat
Silassaq ullormut sisamariarluni aallakaatinneqartarpoq (06:05, 11:05, 16:05 aamma 21:05) tuluttut VHF aqqutigalugu (aasaanerinnaani), kalaallisut qaluunaatullu. VHF kanali sorleq atussanerlugu takornarialeriffik aperiuk.
Oqarasuaatikkut normut:
Silassaq qallunaatut, oqa.: 154
Avataani silassaq qallunaatut, oqa.: 158
Linkit iluaqutaasinnaasut:
Pisuttuarnermi poortugassat
Kalaallit Nunaanni Pisuttuarnermi Atortut
Topo Greenland, GPS electronic map
Scanmaps.dk
1. Inuit Kalaallit Nunaanni pisuttuarfigerusunnerusartagaat meterit 300niit 1300t tikillugit portussuseqarput. Qaqqat tamakku ulluinnarlugu pisuttuarfigineqarsinnaapput. Qaqqat portunerit Tunumiipput.
2. Ittoqqortoormiut eqqaanni qaqqaq Gunnbjørnip Qaqqaa, 3700 meteritut portutigisoq portunerpaavoqt.
3. Nunap assingi pisuttuarfissartallit pisuttuartitsisartunit atuagaarniarfiillu ilaanni pisiarineqarsinnaapput. Nunap assinginik pisuttuarfissianik nalunaarsuiffittallit uani alakkarsinnaavatit.
4. Pisuttuarfissat ilisarnaasersorneqarnikut takinersaasa ilagaat Kangerlussuup Sisimiullu akorngisigoortoq Arctic Circle Trail, 160 kilometerisut takitigisoq. Misilittagaqarluartut aqqut taanna ulluni 8ni 9niluunniit pisuttarpaat.
5. Avatangiisit ataqqiinnaraanni sumiluunniit angalasoqaarsinnaavoq. Qaqqani pisuttuartillutit malittarisassat malittakkit. Tassunga ilanngullugu timaani eqqagassat qimaannaqqusaanngillat. Eqqagassat tamarmik illoqarfimmut nunaqarffimmulluunniit oqqunneqassapput.
6. Pisuttuarnermut iluaqutissiat: allakkit – solcreme/oqquiffissanik qisoqanngilaq/unnuakkut seqinnertarpoq; atisassat qaleriiaat arlallit qallertigullu atisassat anorimit sialummillu pitarneqarsinnaanngitsut, nasaq, aaqqatit, pisuttuarfiginiakkat allanut oqaatigiuk, ingammik illit nammineq aqqutissiarigukku.
Illit iluarinerusatit nassaarikkit
Uani nunatsinni pisuttuariaatsit tallimat paasisaqarfigisinnaavatit
Qimusserneq
Pinngortitamik kulturimillu qamuuna kissatsitsisumik misigisaqarniaraanni. Issi apullu akornutaanngillat.
Qajartorneq
Kalaallit Nunaanni najugaqalersut siulliit ullutsinnilu misigisassarsiorlutik sapiisertartut ulluinnarnilu pinngortitami misigisartakkat kulturikkut atassuteqaatigaat qajartorneq.
