Katersugaasiviit

Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit iserlugit soorlu ulluni nutaaliani oqaluttuarisaanermi kulturit eqqumiitsulioriaatsillu qimerloorneqarsinnaapput.

Katersugaasivinni oqaluttuarisaanitta oqaluttuarineqarnera

Kalaallit Nunaat ukiulli 4500t matuma siorna inuit siulliit kameqarlutik maani qaarsunut nunasimmata, angalatuut nunaginikuuaat, 1900kkut aallartinnerat tikillugu europamiut ilisimasassaarsiortut tusaamasat ilanngullutik.

Taamanikkullusooq ullutsinni ungasissumut angalanerit pisariaqarput, oqaluttarisaanermilu takeqisumi ingammik oqaluttuat katersugaasivinni erseqqarissipput.

Tamakkua aqqutigalugit pinngortitami ilungersunarsinnaasumi siulitta qanoq inuuniarsimaneranni nunami imaanilu piniagassat atortullu paasineqarsinnaapput, kiisalu kulturit allanngorarnerat atortussallu ingerlaavartumik inerisarneqarnikuunerat takuneqarsinnaallutik.

Nunatta katersugaasivia, eqqumiitsulianik katersugaasiviit kiisalu timmisartunut atatillugu katersugaasiviit

Kalaallit Nunaanni illoqarfinni annerni tamani katersugaasiveqarpoq, sumiiffimmi pinngortitap  tunniussinnaasai kulturikkullu pissutsit siuaatta atugarisimasaat oqaluttuarineqarput. Sumiiffinni katersugaasiviit ukioq naallugu immikkut saqqummersitsillattaasarput, kiisalu maani najugaqartut nunanillu tamaneersut eqqumiitsuliaannik assilisaannillu aamma saqqummersitsisarlutik.

Oqaluttuat qanganisaagaluartut Kalaallit Nunaanni katersugaasiveqarneq sivisunngitsumik ingerlanikuuvoq, katersugaasiviillu tamarmik ukiuni kingullerni 40-50ini pilersinneqarnikuullutik. Sumiiffiit tamarmik immikkuullarissunik oqaluttuassartaqarput, aammalu katersugasivinnik immikkoortunik pilersitsisoqartarpoq, soorlu Nuummi aamma Ilulissani eqqumiitsulianik katersugaasiveqartoq, atassuteqarniarnerup oqaluttuassartaa, qaannamik aatsisartuniit interneteqalerneranut oqaluttuaralugu.

Narsarsuarmi aamma Kangerlussuarmi mittarfiit amerikamiut pilersitaat, namminneq katersugaasiveqarput, ingammik timmisartornerup oqaluttuarisaaneranut sorsunnersuullu kingulliup ingerlanerani silaannakkut assartuisarnernut tunngasunik.

Qallunaatsiaat oqaluttuarisaanerat nunasisartullu kulturii

Katersugaasiviit talittarfiit eqqaanni illutoqqani nunasiaataanerup nalaaneersuni imaluunniit mittarfinnut qanittuni inissinneqartaramik, namminneq oqaluttuassartaqartarput.

Katersugaasiviit aamma sumiiffimmi eqqaanilu oqaluttuarisaaneq naapertorlugu misigisaqarfiunikuusut pillugit ilisimasaqarfiupput kiisalu qallunaatsiaat tuperfigisarsimasaat illukuilu kiisalu Inuit nunasisut tuperfigisarsimasaat sumiinnersut, sumiiffinni katersugaasiviit oqaatigisinnaavaat.

Nunatsinni nunasisut kulturii kiisalu atortut katersugaatit atorlugit inuiaat angalaannartut, qallunaatsiaat, europamiut kristumiut kingornatigullu inuiaat nunarsuatsinnit tamaneersut Nunatta oqaluttuarisaaneranut sunniuteqarfigalugit ullutsinni inuiaqatigiit pilersimanerannik oqaluttuarisaaneq paasisaqarfigisinnaavat.

Walking in the land road in the summer in south Greenland. Photo by Aningaaq R Carlsen - Visit Greenland

Pisuttuarneq

Timaata isorartoorujussuarmi qaqqat inngissui tatsillu qillarissut, illoqarfiliornerit ajortinneqarnikuunngillat. Oqakkajuppugut; pinngortitamut qanittumi illuliortaraluarluta silamiinneq ilutsigut pilluarnarnerpaatipparput.

Fly fishing equipment in South Greenland. Photo by Mads Pihl - Visit Greenland

Sukisaarsaatigalugu alisariarneq

Kalaallit Nunaanni eqalunniarneq tassaavoq nalunnginnittunut narrutuunullu tulluartoq. Tamannami inuilaarsuarmik misigisaqarusuttunut, avinngarusimasumi qaqqat qooruini kuunni innarlerneqarsimanngitsuni sukkasuumik ersaarissumillu kuuttuni aalisarfissatsialaavoq.

Kayaking along the cliffs of the Kangerlussuaq fjord in Greenland. Photo by Mads Pihl - Visit Greenland

Qajartorneq

Kalaallit Nunaanni najugaqalersut siulliit ullutsinnilu misigisassarsiorlutik sapiisertartut ulluinnarnilu pinngortitami misigisartakkat kulturikkut atassuteqaatigaat qajartorneq.